Perusasiaa japaninpystykorvasta

Luonne
Japaninpystykorva on luonteeltaan yleensä vilkas ja energinen koira, joka kiintyy lujasti perheeseensä. Vieraisiin ihmisiin se suhtautuu joko ystävällisesti tai hieman varautuneesti. Aggressiivinen tai suoranaisesti arka ei japaninpystykorvan kuulu olla, mutta silloin tällöin myös näitä ei-toivottuja ominaisuuksia rodussa ilmenee. Koiran elinympäristöllä on myös suuri merkitys siihen, miten koira käyttäytyy ja varsinkin arkuus näkyy koirassa, joka ei ole pentuiässä saanut tarpeeksi kokemuksia. Rotu on myös pienestä koostaan huolimatta kasvatusta vaativa ja omistajalta vaaditaan määrätietoisuutta ollakseen oikeanlainen johtaja koiralleen. Tästä syystä japaninpystykorva vaatii kasvattajakseen aikuisen ihmisen.

Japaninpystykorva lapsiperheessä
Jos perheessä on pieniä lapsia ja pentu, on useimmiten perheen äidillä oltava silmät selässäänkin. On vahdittava lapsia ja koiraa. Pennun tulee saada nukkua häiritsemättä niin kauan kuin se haluaa. Pentu ei myöskään ole leikkikalu, mitä saisi repiä karvoista, nostella tai roikotella. Pennun ei ole yleensäkään tarkoitus osallistua lasten leikkeihin, sillä riehuminen ja juokseminen tekee pennusta hermostuneen ja ylivilkaan. Pentu on nopea ja vilkas ja lapsi voi pudottaa sen tuhoisin seurauksin. Vastaavasti myös tulee vahtia, ettei pentu roiku hampaillaan lasten vaatteissa, syö heidän lelujaan tai varasta ruokaa heidän käsistään. 

Usein kysytään soveltuuko japaninpystykorva lapsiperheeseen, mikä sinänsä on aika kummallinen kysymys. Lapsiperheeseen soveltuu japaninpystykorva kuten lähes mikä tahansa muukin rotu, mutta ei lasten koiraksi. Sopivuus riippuu perheestä eli miten perheen vanhemmat koiraan suhtautuvat ja antavat lastensa koiralle/koiran kanssa  tehdä. Perhe, jossa perheen lapset kilpaa "hoitavat" koiraa, kanniskelevat, komentavat, retuuttavat ulos ja sisään, ei koiraa tarvitse lainkaan. Koirallakin on oltava oikeutensa ja koiran on annettava elää koiran elämää.

Ulkoilu
Japaninpystykorva on seurakoira. Se viihtyy ihmisten kanssa, eikä sen paikka ole ulkona pihalla, tarhassa tai ulkorakennuksessa. Sille voidaan rakentaa aidattu alue ulkoilua varten, mutta yksi tai kaksi koiraa ulkoiluttaa helposti menemällä kävelylle koiran kanssa, jolloin kokemuksiakin kertyy enemmän. Jos koira ulkoilee pihalla ilman hihnaa, tulee sille silloin rakentaa joko aitaus tai aidata koko piha-alue tai osa siitä. Useita japaninpystykorvia on jäänyt auton alle, kun luotetaan ettei se lähde pihasta.

Japaninpystykorva ei kuulu helposti karkaileviin rotuihin (koska se on voimakkaasti kiintynyt perheeseensä, eikä omaa voimakasta metsästysvaistoa), mutta se ei tarkoita, että se uskollisesti pysyisi pihalla, ainakaan silloin jos se on jätetty sinne yksin. Uroksille voi muodostua liian suureksi kiusaukseksi pysyä pihalla kun kiimassa oleva narttu on merkkaillut pitkin tienviertä ja muutenkin pelkkä uteliaisuus voi saada koiran tutustumaan ympäristöönsä piha-aluetta kauemmas.

Japaninpystykorva nauttii kun se saa olla perheensä kanssa mukana joka paikassa, missä se vain on mahdollista. Juoksulanka ja koppi pihassa on myrkkyä japaninpystykorvalle ja jos tämä on ainoa vaihtoehto koiran pitoon, olisi parasta ainakin vaihtaa rotua.

Turkin- ja muu hoito
Japaninpystykorvan turkki vaatii hoitoa, jotta se pysyisi kauniina. Jos turkkia harjataan usein ja  perusteellisesti vähintään kerran viikossa, se pysyy kauniin valkoisena, eikä vaadi pesua kovinkaan usein. 

Japaninpystykorvasta lähtee melko runsaasti karvaa. Karvanlähtöaikoina kaksi kertaa vuodessa karvaa lähtee todella paljon, mutta muinakin aikoina karvaa vähän irtoaa. Karvanlähtöaikona turkki vaatii kampaamista ja harjaamista useita kertoja, että irtokarva saadaan pois ja uusi karva pääsee kasvamaan tilalle.

Japaninpystykorva ei ole trimmattava rotu. Ainoa paikka joka japaninpystykorvilta saksitaan ovat tassujen päihin sekä tassujen pohjiin, polkuanturoiden väliin kasvavat karvat. Ne leikataan, ettei karvoihin tarttuisi kuraa ja talvella lumipaakkuja ja tassujen ulkonäönkin vuoksi. Näyttelyihin trimmausta tehdään sitten enemmänkin, mutta kotioloihin riittää pelkkä tassukarvojen siistiminen.

Aika monella japsilla silmät vuotavat kirkasta nestettä, mikä värjää silmien ympärykset ikävän ruskeiksi. Tämä yleensä johtuu silmien virheellisestä muodosta, ahtaista kyynelkanavista tai ruoka-aineallergiasta, mutta ei yleensä ole koiralle mitenkään vaarallista, vaikka ilme hieman kärsiikin. Jos silmät vuotavat paljon, voi silmien alusia kuivata pumpulilla tai pehmeäällä liinalla. Silmien puhdistukseen tarkoitettuja aineitakin voi kokeilla, mutta niistä ei useinkaan ole hyötyä. Tärkeämpää on pitää silmänaluset kuivina, sillä kosteudessa viihtyvät bakteerit ja iho saattaa tulehtua.