Agility

Japaninpystykorva sopii rakenteensa ja iloisen luonteensa puolesta agilityyn. Jotkut yksilöt saattavat olla omapäisempiä. Rodussa esiintyy jonkin verran myös ääni- ja alusta-arkuutta, mikä saattaa vaikuttaa harrastamiseen. Rotumääritelmässä japaninpystykorvasta sanotaan: Älykäs, valpas ja hyväntuulinen ja muissa lähteissä rodustamme ollaan kirjattu seuraavia piirteitä; Eloisa, iloinen, pirteä, tarvitsee paljon liikuntaa ja rakastaa ulkoilua.

Rotuyhdistyksemme kirjaamien tuloksien perusteella tiedetään, että vuonna 1991 virallisiin kisoihin on osallistunut Minori "Vili" -niminen japsi, joka on ensimmäinen ja ainut rotumme edustaja sinä vuonna. Ohjaajana toimi Tuula Viskari, Espoosta. Parivaljakko saavutti 1993 tietääkseni ainoan japsien SM sijoituksen toistaiseksi, joka oli SM-5. Tuulan haastattelu Valkohuiskussa 2/94. Vuonna 1992 rotuamme edusti jo neljä japsikoirakkoa kilpailutasolla. Nyt tänä päivänä kisaavien koirakoiden määrä on reilut 10 - 20.

Agilityn virallisiin kisoihin on osallistunut kaikkiaan 158 eri japaninpystykorvaa, jotka ovat syntyneet vuosina 1989-2021. Rodun historiassa on valioitunut agilityvalioksi neljä japaninpystykorvaa, jotka ovat vuonna 1994 syntynyt Millan Renny, vuonna 2008 syntynyt Kannibalen’s Fleetwood Mac, vuonna 2011 syntynyt Midanet Lagurus ja vuonna 2016 syntynyt Snowpepper’s Amazing Story. Suomen hyppyvalioksi on valioitunut yksi japaninpystykorva, vuonna 2016 syntynyt Snowpepper’s Amazing Story.

Vuoden agilityjapsi -kilpailu on käyty vuodesta 1997, mutta koirien tiedot on kirjattu ylös vasta vuodesta 2001 lähtien, jolloin vuoden agilityjapsi oli Thomdy Dom’s Snow Storm. Sittemmin vuoden agilityjapseina on ollut 15 eri japaninpystykorvaa. Ensimmäiset agilityn rotumestaruudet kisattiin vuonna 2003. Historian ensimmäiseksi rotumestariksi kisasi itsensä Tamilan Ice Angel ’Nori’ ja ohjaaja Nina Renlund.

os et ole itse koskaan harrastanut agilitya, olisi hyvä aloittaa agilityn harrastaminen menemällä ohjatulle agilitykurssille. Näin vähennetään riskiä siitä, että tietämättömyydellä vahingossa aiheuttaa koiralle vammoja esim. hyppyyttämällä turhan korkeita esteitä. Ennen vuoden ikää koiralla on hyvä välttää täysikorkuisia hyppykorkeuksia sekä fyysisesti raskaita esteitä, kuten keppejä tai keinua. Koiran on hyvä antaa kehittyä ja kasvaa, sillä esimerkiksi luusto ja nivelet ei ole täysin kehittynyt.

Ennen vuoden ikää koiralle voi rakentaa jo pohjia harrastamiseen ja tehdä agilitya tukevia harjoitteita. Koiran kanssa voi harjoitella mm. erilaisia palkkaamistapoja; mahdollisen namimaatin harjoittelu, mielekkäimmän palkkaustavan löytäminen, yleisesti lelulla leikkiminen, lelun tuominen ohjaajalle, liikkuvaan leluun juokseminen ohjaajan juostessa koirasta poispäin ja irroittaessa lelusta koiran tullessa luokse, ”kuolleelle” lelulle juokseminen. Muita hyviä pohjataitoja ovat irtoaminen, haltuuntulo, tehtävien aktiivinen tarjoaminen sekä paikallaan odottaminen.

Japaninpystykorvat ovat lähtökohtaisesti koiria, mitkä ovat helposti ohjaajissaan kiinni. Tästä syystä irtoamista on hyvä treenata vähintään 70% verrattuna haltuuntuloihin. On hyvä miettiä etukäteen, miten koiraa palkkailee. On hyvä välttää palkkaamista suoraan kädestä, sillä tällä vahvistaa toimintoa, ettei koira irtoa.

On tärkeää, että kouluttaa koiralleen esteet teknisesti oikein ja turvallisesti, millä pienentää onnettomuus- ja loukkaantumisriskiä.

Hauskuus

Tärkeintä, että harrastaminen on sekä koirasta, että ohjaajasta hauskaa ja että siitä nautitaan. Japaninpystykorvia ei ole luotu palvelemaan, mistä syystä on tärkeää, että koiralle jää tekemisestä hyvä mieli, sitä palkataan kunnolla sekä leluin/herkuin että sosiaalisesti. Kilpaileminen voi ajatuksena olla todella jännittävää, mutta jännittämisen sietoa ja hallintaa pystyy harjoittelemaan. Kilpailemaan ei opi kuin kilpailemalla, mutta alkuun voi lähteä myös epävirallisista kisoista.

Tavoitteet

Jos lähtökohtaisesti tavoittelee arvokisoihin, niin japaninpystykorva ei välttämättä ole sinulle oikea rotu. On kuitenkin täysin sallittua ja mahdollistakin tavoitella lajissa esimerkiksi valioitumista tai pienempinä tavoitteina kilpailemaan lähtemistä tai meriittejä. Agilityssa koiran kilpakuntoon saaminen voi vaatia töitä, joskus enemmän ja joskus vähemmän. Mitä korkeammalla tavoitteet ovat, sen enemmän töitä laji vaatii. Lajin parhaita puolia onkin, ettei koirakko ikinä tule valmiiksi ja aina löytyy uutta treenattavaa.

Kustannukset

Jotta voit kilpailla virallisissa kisoissa, tulee sinun edustaa jotain rotu- tai agilityseuraa. Tämän lisäksi sinulla tulee olla Sagin kilpailulisenssi. Kustannuksia tulee myös ensimmäisestä mittauksesta, kilpailukirjasta sekä tietenkin kilpailustarteista.

Agilityä koskevissa asioissa avustaa yhdistyksen agilityvastaava: