Agility

Japaninpystykorva ja agility

Japaninpystykorva on erittäin hyvä ja vauhdikaskin agilitykoira, jokseenkin omapäinen ja joskus arkakin. Japaninpystykorva on jo rotumääritelmän mukaan passeli tähän vauhdikkaaseen lajiin, sillä japsistahan sanotaan: Älykäs, valpas ja hyvätuulinen. Myös useassa koirakirjasta saa oikeaa "kuvaa" rodustamme; Eloisa, iloinen, pirteä, tarvitsee paljon liikuntaa ja rakastaa ulkoilua. Sekä on tyypillinen yhden ihmisen koira. Eikö siinä ole jo tarpeelliset kriteerit - jopa kilpailutasolle asti? Rotuyhdistyksemme kirjaamien tuloksien perusteella tiedetään, että vuonna 1991 virallisiin kisoihin on osallistunut Minori "Vili" -niminen japsi, joka on ensimmäinen ja ainut rotumme edustaja sinä vuonna. Ohjaajana toimi Tuula Viskari, Espoosta. Parivaljakko saavutti 1993 tietääkseni ainoan japsien SM sijoituksen toistaiseksi, joka oli SM-5. Tuulan haastattelu Valkohuiskussa 2/94. Vuonna 1992 rotuamme edusti jo neljä japsiparikkoa kilpailutasolla. Nyt tänä päivänä määrä on reilut kaksikymmentä aktiivista paria

Pohjakoulutus

- perustottelevaisuus ja kontakti

Kun miettii, että aloittaisiko agilityn harrastamisen, olisi viisasta aloittaa jokapäiväisellä perustottelevaisuudella. Ennen kaikkea sinun ja koiran välinen viestitys eli kontakti olisi oltava kunnossa. Koiran pitäisi antaa kehittyä ja kasvaa rauhassa pentuvaihe. Esteet ja yms. tulisi ottaa kuvioihin japsin täyttäessä ensimäisen vuoden. Joillakin agilityseuroilla se on ikärajana.

Ohjaajan ja japsin yhteistyö

- kontakti taas sekä varovaisuutta

Kun japsi on ymmärtänyt kunnioittaa ja kuunnella ohjaajansa, agilityn pitäisi sujua ihmeemmittä mutkitta. Esteet, puomin, A:n. putken, pussin jne. japsit oppivat nopeasti ja se on niiden mielestä kivaa. Voisi sanoa, että suurin vaikeus japaninpystykorvalla on keinun suorittaminen. Suosittelisin keinun harjoittelemista vasta sitten, kun puomi on erittäin varma eli koira osaa suorittaa sen epäröimättä ja mielekkäästi. Silloin otetaan keinu kuvioihin mukaan hiljalleen harjoitellen, todella varovasti. Oma japsini on intoa puhkuen rynninyt keinulaudan ylös.. ja lentäen kaaressa, kunnes tömähti maahan, ja noin puoleen vuoteen me ei kisattu pelkän keinun vuoksi. Tietääkseni myöskin puomi ja pussi ovat japseillemme arveluttavia vempaimia. Etenkin jos japsillasi on taipuvuutta arkuuteen. Muuten japsit ovat helppoja opetettavia lajiin.

Agility kilpailuharrastuksena

- kontakti + tottis jälleen

Jos agility on mukavaa ja "partnerisi" toimii hyvin radalla; alkaa kenties omat haaveet ja tavoitteet kehittyä. Tärkeää kilpailun kannalta on, että esteet opetellaan alusta alkaen suorittamaan oikealla tavalla. Perustottis; istu, maahan, seiso sekä tänne -käskyt ovat tärkeitä. Muista myös palkita japsisi ja motivoi sitä makupalalla, pallolla tms. Ohjaajan ollessa radalla käskyjen kanssa myöhässä, japsit tunnettuun tapaan komentavasti moittivat haukkuen ja jopa pyörivät piruettejä samalla... joten töitä kyllä on lujasti tehtävä!

- hauskuus

Kaikkihan me japaninpystykorvan omistajat tiedämme, että rotumme on luupäisiä ja juuri se ominaisuus täytyisi mieluusti saada karsittua pois agilityradalta. Jos japsissasi on moisia piirteitä, tiedossa on erittäin hauskoja hylkyratoja sekä muita kommelluksia. Joskin meidän ohjaajien pääkoppa ei aina tahdo jaksaa vastaanottaa parimme omavalintaisia ratavaihtoehtoja.
- tavoitteet

Korkeat tavoitteet ja menestys vaativat lujasti töitä. Treenejä 2-3 kertaa viikossa ja paljolti kilpailukokemusta. Sekä koiran että ohjaajan kuntoa täytyy pitää yllä säännöllisillä lenkeillä. Myös koiran ruoka-annokset tarkistettava, että saa energiaa tarpeeksi. Nartut ovat omien vertailujeni mukaan innokkaampia jo alusta alkaen lajin vauhtiin. Urokset tuntuvat kehittyvän hitaammin, mutta jo II. luokassa niidenkin vauhti paranee.
- kustannukset

Jotta voit kilpailla virallisissa kisoissa täytää edustaa jotain rotu- tai harrastavaa koiraseuraa. Eli jäsenmaksut sekä ohjatun treenin kustannukset, matkat sekä kisamaksut nostavat kustannukset yllättävänkin ylös, jos kotiseudulla ei kisoja liiemmin järjestetä.

Otsikko

Suomen japaninpystykorvayhdistys ry. palkitsee vuodesta 1997 alkaen vuosittain Vuoden Agilityjapsin kiertopalkinnolla sekä kunniakirjalla. Yhdistys tukee myös vuosittaiseen Agi-rotu tapahtumaan osallistuvia joukkueita osallistumismaksun hinnalla.

Lopuksi

Ikävä kyllä, rotuamme näkee harvemmin agilityssä shetlanninlammaskoirien sekä borderterrierien joukossa, mutta ihan kiva huomata yhä usemmin, että moni on huomannut rotumme pitävän tästä lajista. Ympäri Suomenmaata on runsaasti koiraseuroja, jotka opastavat tämän oivan lajin yksityiskohtia. Luultavasti Suomen Kennelliitosta voi tiedustella paikkakuntansa lähimpää agilityä opettavaa seuraa.


Agilityä koskevissa asioissa avustaa yhdistyksen agilityvastaava: